Kukkuu. Tänään tultiin rannalta.Siellä ukkosti ja satoi vettä. Vaikka olenkin tällainen kova vartija ja pidän ihmiset aisoissa, niin luonnonihmeille en mahda mitään. Heti kun kuului tänäänkin jyrähdys, siirryin mahdollisimman turvalliseen paikkaan eli sängyn alle. Sinne ei jyrinät ja sateet yllä, siellä oon turvassa. Pari kertaa mami pakotti pissalle. Ei se taida tajuta, että ei naiset tykkää märästä. Otin pari juoksuaskelta, jalka ylös, ja hommat hoidettua äkkiä sisälle takaisin. Väistellen lätäköitä tietysti. Ehtisin pikkasen kastua ja täytys putsata taas sisälle päästyä koko turkki nuolemalla ja rapsuttelemalla. Vesi, yöks.
Välillä mami kävi tarkastamassa sängyn alla, että olin täysissä voimissani. Siellä mä tärisin ja mami veti mut sieltä hetkeks rapsuteltavakseen. Hyvä että pysyin tärinältä pystyssä, sen verran paniikissa olin. Koko pötkäle heilu vaan pelosta.Mä en voi käsittää miten mami vaan uskaltaa siellä kävellä vaikka taivas meinaa pudota niskaan. Nooh, saan siitä välillä voimaa, ja uskaltaudun katsomaan mitä se mami siellä välillä touhuilee, ja siitä mut palkitaankin aina rapsutuksilla.
Niitä huhuja. En tosiaan tiedä mitä täällä tapahtuu, mutta mami on ostellu kirjotuspaperia, kyniä vihkoja, mappeja..hmm. mitäköhän se merkitsee. Reppuakin se on ettiny. Tänään se toi kotio jotkut saappaantapaset. Se on hyvä merkki, taidetaan olla lähössä jonnekin missä saa paljon ulkoilla, muuten se tois kotio vaan korkkareita ja hepeneitä, jos täällä kaupungissa vaan pyörittäis. Mun mami meinaa taitaa olla kanssa tollanen muotifriikki.
Jostain eläinlinjasta mamin oon kuullu puhuvan. Jokin eläinhoitokoulu, missä on hyvät maastot ja puistot, eli koiranelämää. Taitaa olla taas kulta ajat meikäläiselle tulossa. Isukki ei kauhiast tykkää, että sinne kuulemma ollaan menossa, kun sit viikoilla nähdään vähemmän. Auto on keksitty, niin tullaan kuulemma, sillä aina kotio käymään. Ja viikonloput ollaan aina kaupungissa kuulemma.Pääsee noi vanhemmat juhlimaan yhessä, ja mäkin nään sit isukkia enempi!se on vieläkin siellä vihreissä.
Ei mulla oo huolen häivää siis. Mami meinaa huolehtii kaikesta. Se pakkaa, miettii mitä tarvitaan, suunnittelee ja mä vaan oleskelen ja lötköilen, ja seuraan sitä minne ikinä se mua haluaakinviedä. Mulle on aivan sama mihin mennään kunhan mennään yhdessä.<3>
Nii se on syksy..Tässä kuvassa isukki on lähössä sinne vihreisiin..mä osotan mieltäni enkä kato kameraa tai muutenkaan kuuntele mitään..mulla meinaa on kuudes aisti ja tiiän aina kun isukki on taas lähdössä ja seuraan sitä kaikkialle.Jos se sattuu iskemään peppunsa maahan tuolille tai vessaan niin mä mahollisuuksien mukaan istun sen sylissä heti, ettei vaan pääs karkaamaan. Mutta aina se jollain keinolla keplottelee ittensä sinne bussille..sit mami ja mä jäädään aina surkeina kotio sitä odottamaan..
